Kuubalaisen musiikin elävät legendat Euroopassa osa 1: Roberto "Mamey" Evangelisti


Roberto, Amado ja Pancho Quinto

Kuvassa Roberto, Amado ja Pancho Quinto vuonna 2001

KUUBALAINEN musiikki on levinnyt maailmalle 1920-luvulta lähtien ja nykyään yhä useampi muusikko matkustaa Kuubaan rytmien alkulähteelle. Kuubalaiseen musiikkiin ja sen opiskeluun liittyy paljon uskomuksia ja mystiikkaa; sanotaan esimerkiksi, että kuubalaisilla on rytmi veressä. Tämän väitteen on kuitenkin moni kuubalainen todistanut vääräksi kertomalla auliisti, ettei clave-rytmi vaan yksinkertaisesti taitu. Kokeiltukin on ja eihän siitä vaan tullut mitään. Mutta entä voimmeko me eurooppalaiset, jotka olemme kasvaneet hyvin erilaisessa rytmiympäristössä, oppia afrokuubalaisen rytmiikan hienoudet ja yltää jopa kuubalaisten muusikoiden veroisiksi? Yksi kuubalaisen musiikin taitajista Euroopassa löytyy Roomasta ja hän on Roberto ”Mamey” Evangelisti. Roberto on italialainen perkussionisti ja laulaja, joka on erikoistunut kuubalaiseen rumbaan ja muihin afrokuubalaisiin rytmeihin. Roberto johtaa rumba-yhtyettä Guaguancó del Mamey, jossa laulan ja soitan tres-kitaraa. Haastattelin Robertoa, jota pidän yhtenä taitavimmista kuubalaisen rumban soittajista kuubalaiset mukaan lukien. 1. Miten olet saanut lempinimen ”Mamey”? ”Nimi tulee itse rakentamieni conga-rumpujen nimestä. Kun matkustin ensimmäisen kerran Kuubaan vuonna 1984, otin mukaani tekemäni quinton (kapea conga-rumpu) ja sen seurauksena kuubalaiset alkoivat kutsua minua Roberto Mameyksi.” 2. Olet soittanut ja opettanut kuubalaista musiikkia jo yli 35 vuotta. Miten ihmeessä näin on käynyt? ”Vuonna 1980 eräs muusikko-ystäväni kertoi, että yhteen musiikkikouluun etsittiin perkussio-opettajaa. Olin silloin jo viettänyt kaksi kuukautta sekä San Franciscossa (1979) että New Yorkissa (1980) ja ottanut tunteja Tommy Lopezilta ja Ray Romerolta, sekä lisäksi olin nähnyt livenä kaikki sen ajan suuret perkussionistit kuten esimerkiksi Peraza, Mongo, Patato, Tito Puente, Barreto, Milton Cardona, Johnny Rodriguez ja José Mangual Jr. Olin epävarma opettajan tehtävästä, mutta sitten ymmärsin, että pystyin opettamaan Roomassa monia asioita, vaikka olinkin vasta 22. Siihen aikaan Italiassa ei edes tiedetty, mitä on Salsa, tai edes, mitä oli kuubalainen musiikki.”

Roberto Chachá:n kotona Matanzazissa vuonna 1988

Kuvassa Roberto ja Los Muñequitos de Matanzaz -yhtyeen edesmennyt quintero Chachá vuonna 1988

3. Ketkä ovat olleet tärkeimmät opettajasi? Miksi? ”Kuubalaisen musiikin levyt! Heh-heh…mutta olen ihan tosissani, sillä vietin vuosia ja vuosia yrittäen kopioida sen, mitä kuulin levyillä – ilman mitään soittotekniikkaa, korvakuulolta. Vuodesta 1972 lähtien haastoin itseäni soittamaan bongo-rummuilla kuten Armando Peraza Santana-yhtyeestä ja sitten conga-rummuilla kuten Mongo Santamaria. Sitten sain ensimmäisiä salsa-levyjä ensin New Yorkista ja myöhemmin Cubasta, ja niiden päälle soitin päivät läpeensä. Tärkeimpinä conga-rumpujen opettajina täytyy mainita Tommy Lopez ja Ray Romero (N.Y) ja Angel ”El Chino” Chang sekä Changuito Kuubassa. Tärkeimmät batá-rumpujen opettajat ovat Jesús Pérez, Carlos Aldama ja Irian López. Olen ollut onnekas saadessani tutustua ja soittaa monien suurten kanssa, joilta olen oppinut paljon. Mutta todellinen kouluni olivat toisaan ne monet vuodet, jolloin yritin epätoivoisesti toistaa sen, mitä levyillä kuulin.” 4. Sinut tunnetaan perkussionistina ja rumberona, mutta olet myös santero eli sinut on vihitty Santería-uskontoon. Oletko aina ollut uskonnollinen vai oletko löytänyt uskonnon musiikin kautta? ”Olen santero vuodesta 1990 ja babalawo vuodesta 1993. Yoruba-musiikki ja Batá-rummut iskivät minuun lähtemättömällä voimalla. Ensimmäisellä Kuuban matkalla tutustuin Padriinooni (uskonnolliseen isääni) tavalla, joka ei voinut olla kuin kohtalon sanelemaa…Jesús Pérezin ja hänen edesmenneen ystävänsä kautta, jonka nimen satuin mainitsemaan. Se oli uskomatonta, menen kanan lihalle, kun vain ajattelenkin sitä. Joka tapauksessa minulle uskonto on hyvin intiimi ja diskreetti asia. En pidä siitä tavasta, miten nykyään kaikista tehdään santeroita ja babalawoja. Minun uskontoni on oma asiani.” 5. Mikä sinulle on tärkeintä musiikissa? ”Mikä kysymys…se tunne, kun soittaessani voimakas aalto nostaa minut korkealle. Ekstaasin kokemus, joka syntyy rytmistä ja sävelistä.” 6. Onko sinulla muusikkona jokin unelma? ”Soittaa Charanga-yhtyeessä (jo toteutettu unelma)…jonka jousisektio on kuin sinfonia-orkesterissa!!!”